torstai 5. tammikuuta 2012

Voi kunpa olisi sitä hyvää uutta vuotta vihdoin tarjolla

Meidän vuosi alkoi kissojen (ja niiden ihmispalvelijoiden myös) osalta tosi kurjasti.

Murhe no 1 eli ensimmäinen kissapotilas:

Mummukissa hoiperteli yhtäkkiä uudenvuodenpäivän iltana "pitkin seiniä". Tasapaino ei oikein ollut kohdallaan ja pää kenotti oudosti. Lähdimme sitten kymmenen aikaan illalla eläinsairaalalle näytille. Ilmeinen sisä- tai keskikorvan tulehdus. Kuulemma tyypillinen koirille. Mutta siis tämähän on KISSA! Parin tunnin päästä lääkkeiden kanssa kotiin ja kehotus tulla viikolla uudestaan, jolloin tähystettäisiin korva.

Murhe no 2 eli toinen ja kolmas kissapotilas:

Tiistaina oli pentusen korvakontrolli. Vasemman puoleinen  suuri lepakonkorvahan oli kätkenyt sisuksiinsa jo ennen joulua märkäisen tulehduksen. Samalle käynnille varasin myös poikakissalle tutkimusajan. Se kun oli lopettanut syömisen, juomisen ja leikkimisen kokonaan.

Diagnoosit:
Pikkuneidillä korvatulehdus ei ollut vielä parantunut. Jo syötävien antibioottien lisäksi tipautellaan korvaankin lääkettä. Tärykalvo todettiin ehjäksi, mutta tulehdusta siis edelleen.

Nuorella herralla elimistö kuivanlainen ja suolistossa tulehdus. Samalla koko kissa osoittautui karvapintaiseksi kissankakkapaketiksi. Mitään ei mennyt suusta sisälle, kun mitään ei ollut poistunut uloskaan. Tämä siis tulehduksen aiheuttamaa. Verikokeet paljastivat. Näin kerrottiin. Ja mukaan antibiootteja, ruokahalua lisäävää lääkettä, pahoinvointilääkettä sekä parafiiniöljyä (jota olikin jo valmiiksi kotona). Aikaa paloi taas noin kolme tuntia. Alkavat eläinsairaalan kahviautomaatin litkut olla varsin tutun makuisia jo.

Keskiviikkona mummukissan kanssa korvatähystykseen ja verikokeisiin. Korvaan kurkittiin ensin ja sitten lääkäri seuraili mummelin hoippuvaa, vasemmalle kallistuvaa liikehdintää. Rauhoituspiikki ja kisunen unille odottamaan tähystystä, jolla nähtäisiin korvan sisuksiin asti. Odoteltiin... odoteltiin... lääkäri tuli ilmoittamaan, että toimenpidde viivästyy, sillä ko. laitetta tarvitaankin ensin kiireelliseen leikkaukseen. Odoteltiin..., odoteltiin... ja sitten lähes kolmen tunnin odottelun jälkeen tultiin ilmoittamaan, että tähystys joudutaan siirtämään, koska se hätäleikkaus ( joku neropatti oli syöttänyt kissaa pienemmälle koiralleen kananluita kohtalokkain seurauksin - kuulin väkisinkin, kun lääkäri kävi selostamassa asian ko. eläimen omistajalle  samassa odotustilassa) oli vienyt  aikaa niin kauan, että mummelia hoitaneen lääkärin työaika oli päättynyt jo ja kissakin herännyt.  Harmitti aika pirusti! Verikoe oli sentään otettu ja korva päästy huuhtelemaan ylimääräisestä mönjästä. Että semmonen, melkein hukkareissu.
Eläinsairaalan automaattikahvitkaan eivät enää maistu!!


Ensi viikolla pitäisi varata uusi aika tähystykseen - paitsi, jos kissan kunto muuttuu huomattavasti paremmaksi, en noita satasia tuhlaa. Tai jos muuttuu huonommaksi, en rahoja säästä (vielä on pari kymppiä vuodenvaihteen tilipussista jäljellä). Katsellaan. Kissat siis voivat aika huonosti ja minä olen puhki uupunut. Olen luullut olevani hyväkin kissanhoitaja, mutta nyt on vahva epäilys asiasta. Mikä hitto noita riepoo??

Sydämelliset kiitokset siskolleni korvaamattomasta avusta ja seurasta noilla lääkärikeikoilla. Onneksi ei tarvinnut istuskella itsekseen huolestumassa.



Vuodenvaihteen tienoilla tuli ommeltua ja neulottua yhtä sun toista, mutta en jaksa kameraa kaivaa kuvatakseni. Esittelen, kunhan saan nukuttua ensin. Siis noiden iltaöisten lääkäriasemavierailuiden jälkeen piti aamulla porhaltaa reippaana töihin. Vieläpä "joulutaukoevakkoon" maalle pitkin pimeitä ja liukkaita teitä myöten. Minähän siis inhoan autolla ajamista!!


Nyt on alkamassa pitkä viikonloppu ja toivottavasti aikaa nukkua univelat saataviksi.

Hyvää loppiaista!                             Lähden lääkitsemään karvakamuja.

keskiviikko 28. joulukuuta 2011

Tällaista talvea

Tapaninpäivänä tuuli, eilen tuuli... Kovin myrsky taisi onneksemme kulkea jonkun matkan päästä, sillä aamulenkillä näkyi vain muutamia kaatuneita puita eikä vastaan tullut yhtään koditonta peltikattoakaan tai muuta tuulen repimää.
Keväiseltä tosin näyttää.





Puro solisee iloisesti ja sen varressa kukkivat pajunkissat! 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 




 28.12.2011        ja       28.12.2010
Kuva samalta polulta, samana päivänä vuoden välein. Maisema on muutenkin muuttunut. Vuoden takainen metsäreitti on nykyään rakenteilla olevan uuden asuinalueen laidalla oleva kevyenliikenteen väylä. Odottaako asfaltointia kuten lähistölle keskelle metsää raivattu uusi katukin.





                                                                                     
Järvellekään ei ole mitään asiaa ilman venettä, toisin oli viime joululomalla.



... ja vähän kissojen kuulumisia




Pikkuvintiö leikkii itseään isommalla käsinukella, :,: korvasta  kiinni ja heitto :,:   
Taitaa tykätä nalleista - edellinen lempilelu, keskeneräisen nallen iso pää, on visusti piilossa. (Korvatulehduksen lääkitys jatkuu, se ei hiljennä vauhtia!)






Velipoika nukkuu päiväuniaan kylppärissä. Olikohan tuo neulepusero jo valmiiksi pehmusteena? Tuskin kissa sentään itse sitä on hakenut ämpärin pohjalle.


Mukavaa vuoden loppua kaikille täällä vieraileville!

keskiviikko 21. joulukuuta 2011

Jouluviikkoa sikin sokin jne.

Selkä sanoi niks naks ja nyt sitä on vietetty aikaa särkylääkettä napsien. Onneksi ei mitään vakavaa sentään. Pelkästään kiusallista ja hiukan toimintaa rajoittavaa. Onneksi en suostu osallistumaan minkäänlaiseen jouluhysteriaan. Edes selän toimiessa normaalisti.


Tein kuitenkin pienet joulukirjeet työkavereille. Sisällä on jotakin hyvin pimeässä loistavaa (jota esittelinkin jo aikaisemmassa postauksessa). 



Nautimme viime lauantaina edesmenneen mummuni lahjoituksesta. Oli muutakin silmän (ja varsinkin korvan) ruokaa kuin tämä. Kaunis! Ja kun suussa maistui samalla makea sherry (se paras kaikista). Mikäs oli ollessa! 



Harmittelin, kun ei näitä lyhtyjä enää saa mistään! Tämän vuoden mallit ovat ... erilaisia. Sisälle muutti enkelparvi ja tuikkukynttilän lämmössä ovat pyörineet jo tuntikaupalla päätään sekaisin. Myötäpäivään. Pyörivätköhän en eteläisellä pallonpuoliskolla vastapäivään?? Kuten vesi mennessään viemäriin. Kuka tietää?



Betlehemin väki on lasikuvussa. Kuten kynttilät ja kaikki muukin irtain tavara. Kisut keksivät lelut vaikka mistä!! Eikä joulukuustakaan näy tänä vuonna kuin takapihalla kasvamassa.

Pikkukisulla on valitettavasti raju korvatulehdus. Iski aivan yllättäin tänään. Korva täynnä märkää. Antibioottikuuri, kipulääkettä ja korvan huuhtelua kaksi kertaa vuorokaudessa. Viimemainitun toteutus pelottaa jo nyt! Eläinlääkärin huuhdellessa ja samalla näyttäessä menetelmää, pitelin pennusta kiinni ja sain melkoiset narmut käsiini. Ei pentunen oikein tykännyt. Se on aamulla laitettava nahkarukkaset käteen... Ehkä me selvitään!  
Meillä on muutamana jouluna ollutkin jonkun perheenjäsenen tapana sairastaa.

sunnuntai 11. joulukuuta 2011

Illan pimetessä



Valoa ikkunalla.

... ja elävä tuli pöydällä lyhdyssä kissoilta suojassa, tietenkin.
Harmi, etten löytänyt kaupasta enää toista samanlaista lyhtyä. 


Ulkona on pimeää ja puskista pölähtelee pimeitä jalankulkijoita. Heijastin auttaisi. Ompelinpa muutamia. Kavereille kans. Mallit suoraan piparkakkumuoteista.


 

Joululaulusoittorasia soittaa hyvän joulun toivotusta joulua odotellessa.
 
Myös uudelle perheenjäsenellemmme, Niksulle. Niksu on viisikymppinen saksalaissyntyinen nalle, joka sai uuden kodin kaapinpäällisten kaverina. Se on suloinen! 
 
 
 
Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!



tiistai 6. joulukuuta 2011

Itsenäisyyspäivänä talvi



Itsenäisyyspäivä VALKENI lumisena! Ihanaa!!





... ja yhtä lumisena se myös hämärtyi



Kissat ottivat rennosti. Nuoriso uuden päällisen saaneessa "patteripesässä". Kiitos, Elsa!!


Vähän piti painia!


Mummukissalla ei mitään hätää - rekvisiitasta huolimatta!
Se ei jaksa junnujen kanssa  painia. Ensiapulaukku on sopivampi vastustaja :)






Hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille vierailijoilleni!