Ulkona satoi ja vähän paistoi

...joten oli hyvä syy käyttää päivä ompelemiseen. Alun perin tarkoitus oli vaatettaa kirpparinuket. Hain perjantaina kirjastosta lähdeopuksenkin varta vasten. Ajattelin, että kopioin tällä kertaa valmiit kaavat ja muokkailen niitä tarpeen mukaan. Eilen illalla vielä nukkumaan mennessä selailin kaavakirjaa ja lueskelin kirjailijan vinkkejä vaatturille. Eli hyvin valmistautuneena piti aamulla aloittaa (siis jos sataa eikä pääse puutarhaa tonkimaan).

En sitten tiedä, satoiko. Aamulla. Minä nukuin makeasti lähes kellon ympäri ja heräsin aikaan, jolloin arkisin työpäivä olisi jo hyvinkin vauhdissa. Oho! Eipä tapahdu kovin usein.
Ja sitten osui katse kavennettavana olleeseen kesämekkoon (yhteen niistä aiemmin ommelluista). Hmmm. Niitä kankaitahan on vielä jemmassa. Jospa kuitenkin ENSIN surauttaisin yhden lisämekon siskolle, jolle aiemmin tehdyistä yksi sopi huonosti innostuttuani muokaamaan kaavaa vähän liian rajusti. Sitäkin mekkokangasta oli vielä... Ja voisihan sitä itsellekin vielä yhden, jos se kesä tulee hyvinkin pian takaisin...
Siispä tuloksena oli kolme ihmismekkoa eikä yhtään nukenvaatetta! Laitoin kyllä näistäkin isommat tilkut talteen nukenvaateompelua varten.

  Keskimmäisen kankaan löysin paikallisesta kangaskaupasta ohuiden paitapuuvilloiden joukosta. 

Siinä oli jotakin niin nostalgista, että mukaanhan se piti ottaa "vanhanaikaista" kesämekkoa varten!

Kissanpennun kanssa vaatteen kaavoittaminen ja leikkaaminen on muuten SEIKKAILU sinänsä. Välillä piti pentunen siirtää oven taakse toiseen huoneeseen. Oli pelko, että sillä puuttuu pian muutama varvas ja seuraavaan näyttelyynkin saa ilmoittautua persialaisten joukkoon. Saksien liike kun näyttää NIIN kiehtovalta ja kaavapaperin rapina suorastaan vaatii ottamaan vauhtia ja hyppämään rapisuttamaan ihan omin tassuin.

Välillä tietysti pidettiin ruokataukoa, kissat ja ihmiset.

Tässä saa possunsydän kyytiä. Harmi, kun en saanut ääntä mukaan. 

Varsin kovaääninen stereohurina säesti kissojen lounastuokiota.

Ommellessa ehtii ajatella samalla kaikenlaista. Viikko töitä, sitten kesälomalle. Elokuussa taas töihin muttei takaisin. Mummu jatkaa siis seikkailuaan työelämän pyörteissä loppukesällä! Lomalla ladataan akut tekemällä kaikkea sitä, mitä talven aikana ei ehdi/jaksa /viitsi. Tosin suursiivousta en suunnittele, vaikkei sitäkään talvella viitsi/jaksa/jne. Mutta odottaahan nukkekotiprojekti ja nukkemassat ja pihahommat ja nallejakin voisi tehdä ja ystäviä tavata ja matkustaa jonnekin mihin nokka näyttää ja  lukea ja laiskotella ja ja ja... elellä ihan vailla suunnitelmia. Mutta poutaa ja lämmintä auringonpaistetta enimmäkseen olisi toiveissa, kiitos!