Voihan kevät - koska se sitten jatkuukaan

Viime viikon lopulla näytti melko keväiseltä. Lainalasten kanssa saimme seurata virrassa muutamien hanhien, telkkien ja joutsenparinkin uiskentelua. Metsässä tepastelivat fasaanit ja linnut lauloivat kilpaa. Pihassa joku talitintti on innostunut perinteisen ti-ti-tyyn ja kaupunkilaistuneen ti-tyyn sijasta hoilaamaan ti-ti-ti-tyy.
Maa oli jo melko paljas.Kotikulmilla lenkkipolun varrella ojassa uiskenteli sorsapari.

Nyt ei enää näytä keväältä! Lunta on tullut taivaan täydeltä viime yöstä lähtien, senttikaupalla. Ja edelleen sama meno jatkuu. Voi itku!

Viikonlopun ompelukaverit.  Ompelemiseen nämä veijarit eivät onneksi osallistuneet, seuraa pitivät pitkän tovin. Työtä en vielä valmiiksi saanut hyvästä seurasta huolimatta.

Pikkuneiti penkoi lelulaatikkoaan. Leikkikaveri taisi jäädä nukkumaan.

Mummukissa käväisi lauantaina ottamassa aurinkoa takapihalla.

Sinnikkäästi piti käydä kolistelemassa valjaita, ennenkuin kukaan huomasi tulla auttamaan pukemisessa.

 

Vähän kevättä! Kukkaruukussa ja maljakossa koriin piilotettuna.

Ja ikkunalaudalla. Silitin vielä kukkaverhotkin!

 Keväistä lukemista ostin lähikaupasta. Lehden mukana oli virkkuukoukku ja kieppi lankaa. Lehdestä löytyi ohje keväiseen koristekukkaan. Pitihän sitä kokeilla. En kuitenkaan siitä mukana tulleesta possunpunaisesta langasta. Kivoja ruususia.