Nelmin työtila

Nelmi on ahkera käsityöläinen ja on jo kauan odottanut asiallisen työtilan valmistumista. Tänään vihdoin valmistui työhuoneen lattia ja saatiin tapetitkin seinälle. Lattialistat vielä puuttuvat.
Nelmi kiikuttikin heti ompelukoneensa ja työpöytänsä sekä muutakin harrastukseen liittyvää huoneeseen. Hän sai uuden maton lattialle ja kunnollisen naulakon, johon voi ripustella ompelemiaan vaatteita. Vanha kunnon Singer sai vanhan mallin mukaisen suojakotelon. Onhan välillä aikoja, jolloin ompelukone saa levähtää! Taulut, peilit ja kaavat odottelevat vielä paikoilleen asettelua. Koko työtila on vielä aika sekaisin ja paljon tarvittavia välineitä ja tarvikkeita on edelleen varastoituina muualle tai kokonaan hankkimatta.

Näyttääpä esineiden suhteet olevan vinksallaan. Johtunee huoneen pituudesta. Kaikki on kuitenkin melko "oikeassa" 1:12 mittakaavassa.

Tänään tehdyt:

Matto, kudottu kehyksessä ikivanhasta ja lähes loputtoman riittoisasta samettilangasta.
Pikkujakkara, jonka päällinen on samaa lankaa ja väri kuvassa - epämääräinen!
Naulakko, jossa lähtökohtana oli vanhan kalenterin kierreselkä.
Pari taulua, joista toisessa valmiina ostetut metallikehykset, toisessa rimasta sahatut.
Ompelukoneen (valmiina ostettu, etualalla) suojakotelo puurimasta ja jäätelötikun päistä.
Ompelukaavat on piirretty juustoviipaleiden välissä olleille muoviliuskoille. Osa niistä jäi vielä
leivinpaperikäyttöönkin.

Nelmin keittiökin alkaa olla pian valmiina. Tulostin vaan ei suostunut yhteistyöhön, joten tapettien tulostaminen jäi tulevaisuuteen.

Askartelu oli taas hyvin mielenkiintoinen prosessi, sillä pieni valkoinen, karvainen apulainen halusi kovasti osallistua. Taisi ehtiä maistaa erikeeperiä, kun silmä vältti. Onneksi maistui kissanruoka paremmin, ja sen jälkeen torkuteltiinkin. Ulkona oli aurinkoinen mutta kovin tuulinen päivä. Terassilla oli kiva kutoa pikkuista mattoa!

Hyvää juhannusta!

toivottavat pihan asukkaista nyt kukkivat Hemerocallis, Lysimchia, Geum, Lilium, Aquilegia, Dicentra, Bellis, Papaver, Lonicera, Paeonia, Bellis, Rosa, Fragaria ja Rosa Pimpinellifolia sekä lisäksi koko mummulan väki sisällä ja ulkona!

Nukkekodin väki viettää kesäpäivän seisausta

Tänään siis päivä on ollut pisimmillään, yö lyhimmillään! Nukkekodissa Nelmin lastenlapset ovat tulossa kylään juhannukseksi, joten Nelmi-mummu laittoi vinttihuoneen kuntoon. Uudet tapeetitkin on hankittu, mutta odottelevat vielä seinälle laittoa. Taisivat Nelmiltä naulat loppua ;)

Lastenhuoneessa näkyy taustalla muinaisesta DDR:stä yli 30 vuotta sitten ostetut talopalikat aitoineen ja puineen. Ovat olleet kaapissa "piilossa" odottamassa sopivaa käyttöä. Nyt niille löytyi sopiva paikka!

Vielä pitäisi saada alakerran keittiö kuntoon. Kaapit odottavat seinälle kiinnitystä ja jääkaappi on edelleen korjattavana.

Kesäpäivän seisauksen myötä myös koko (ihmis)mummulan väki toivottaa mummun omalle pojalle 

Paljon Onnea syntymäpäivän johdosta!

K E S Ä L O M A alkoi maanantaina

 

Kissapoika viettää lomaa!

Mummukissa noudattaa mallia.

 

 Mutta oli meillä illalla oiva kärpäspyydyskin!

 

 

Nam, nam! Sinne meni kärpäsparka!

Loman alkajaisiksi poistin vanhat vahat olkkarin kuluneesta lattiasta ja levitin uudet  tilalle. On se vähän siistimpi nyt! Lisäksi pesin ja silitin tuolien irtopäälliset ja kietaisin vielä kissan repimän sohvankin piiloon! Olohuoneen valtavalle villamatolle pitäisi vielä tehdä jotain... hangessakaan ei voi nyt raikastaa kissankarvoin kyllästettyä mattoa. Mutta niinhän se on, että kun on kissoja, on karvojakin :)

Tässä vaiheessa pikkukissakin uskaltautuu jo lattialle. Ihan pelotti haiseva lattia vahaamisen jälkeen. Hiipimällä piti edetä!

Nyt sitten vaan juhannusta odottelemaan piilokuvakaverin kanssa!

Pihalla ja leipomossa

Keväällä ikkunalaudalla kukkinut paprika on nyt istutettu tilavaan piharuukkuun. Lisää kukkia ja nuppuja on näkyvissä. Keväinen kukka on kasvamassa jo ihan oikeaksi paprikaksi. Koko tällä hetkellä noin 4cm!

Tänään on ollut vapaapäivä. En sitten tehnyt mitään mitä olin suunnitellut. Tein kaikkea mitä en ollut ;)
Pesin auton (ei ollutkaan harmaa,se oli sininen edelleen!) Leivoin pari kakkua soveltaen tuttuja reseptejä.

Suon mummun piimäkakun sovellus:

1½ dl piimää (oli just sen verran)
1 dl sokeria
1 dl fariinisokeria (ei löytynyt siirappia)
1½ dl sokeriroituja, keitettyjä raparperin lohkoja (alkuperäisessä on rusinoita, tulee joulu mieleen)
1 dl sulatettua beceliä (ohjeessa lukee voita)
hippunen kanelia (ajattelin että ohjeen neilikka olis turhan tujua)
1 tl soodaa
3 dl vehnäjauhoja

Sitten vaan aineet sekaisin ja kookoshiutaleilla jauhotettuun rengasvuokaan paistumaan (ohjeessa ei määritelty jauhotusmateriaalia, sattui löytymään kookoshiutalepussin jämät). Uuniin tunniksi 175 celsiuksen lämpöön paistumaan). Tästä tein muffinsivuokaan maistiaiskakun, sillä ISO kakku lähtee työkavereille.

Ja se toinen sovellus maailman helpoimmasta kakusta, jonka olemme joskus aikanaan nimenneet mummun nuorimman lapsen mukaan. Hän paisteli sellaisia jo ollessaan hyvin pikkuinen leipuri. Ja ohjekin on alunperin Anni-Helenan lasten leivontakirjasta.

Näin se menee:
2 munaa
3 dl sokeria
175 g voita sulatettuna (laitoin puolet becelia ja puolet rypsiöljyä)
2 dl karvanaamajugurttia (turkkilaista suom.huom.), kermaviiliä alkuperäisessä
4½ dl vehnäjauhoja
1tl leivinjauhetta
1tl soodaa
½ dl kaakaojauhetta (tämän tilalla ohjeessa luki kanelia, inkivääriä, kardemummaa, neilikkaa)
pikku ripaus jauhettua kuivattua chiliä
vähän (en mitannut mutta ehkä 1 tl) karvasmanteliöljyä

Kaikki sekaisin em. järjestyksessä mausteet ja nostatusaineet jauhoihin sekoitettuna. Taikina isoon kakkuvuokaan ja toisen kaverina uunissa tunnin.

Molemmat olivat hyvänmakuisia. Suklaakakusta on puolet jäljellä ja raparperikakku piilossa vuoassa odottamassa huomista.

Tein sille "kuljetusalustankin"

...johon meni meidän yleisutelias otus!

Onneksi kakku on tarkoitus pakata sellofaaniin, ei tarvitse kissankarvalla kuorruttaa.
Tein myös eilisille kesämekoille kantokassin.

Ulkona satoi ja vähän paistoi

...joten oli hyvä syy käyttää päivä ompelemiseen. Alun perin tarkoitus oli vaatettaa kirpparinuket. Hain perjantaina kirjastosta lähdeopuksenkin varta vasten. Ajattelin, että kopioin tällä kertaa valmiit kaavat ja muokkailen niitä tarpeen mukaan. Eilen illalla vielä nukkumaan mennessä selailin kaavakirjaa ja lueskelin kirjailijan vinkkejä vaatturille. Eli hyvin valmistautuneena piti aamulla aloittaa (siis jos sataa eikä pääse puutarhaa tonkimaan).

En sitten tiedä, satoiko. Aamulla. Minä nukuin makeasti lähes kellon ympäri ja heräsin aikaan, jolloin arkisin työpäivä olisi jo hyvinkin vauhdissa. Oho! Eipä tapahdu kovin usein.
Ja sitten osui katse kavennettavana olleeseen kesämekkoon (yhteen niistä aiemmin ommelluista). Hmmm. Niitä kankaitahan on vielä jemmassa. Jospa kuitenkin ENSIN surauttaisin yhden lisämekon siskolle, jolle aiemmin tehdyistä yksi sopi huonosti innostuttuani muokaamaan kaavaa vähän liian rajusti. Sitäkin mekkokangasta oli vielä... Ja voisihan sitä itsellekin vielä yhden, jos se kesä tulee hyvinkin pian takaisin...
Siispä tuloksena oli kolme ihmismekkoa eikä yhtään nukenvaatetta! Laitoin kyllä näistäkin isommat tilkut talteen nukenvaateompelua varten.

  Keskimmäisen kankaan löysin paikallisesta kangaskaupasta ohuiden paitapuuvilloiden joukosta. 

Siinä oli jotakin niin nostalgista, että mukaanhan se piti ottaa "vanhanaikaista" kesämekkoa varten!

Kissanpennun kanssa vaatteen kaavoittaminen ja leikkaaminen on muuten SEIKKAILU sinänsä. Välillä piti pentunen siirtää oven taakse toiseen huoneeseen. Oli pelko, että sillä puuttuu pian muutama varvas ja seuraavaan näyttelyynkin saa ilmoittautua persialaisten joukkoon. Saksien liike kun näyttää NIIN kiehtovalta ja kaavapaperin rapina suorastaan vaatii ottamaan vauhtia ja hyppämään rapisuttamaan ihan omin tassuin.

Välillä tietysti pidettiin ruokataukoa, kissat ja ihmiset.

Tässä saa possunsydän kyytiä. Harmi, kun en saanut ääntä mukaan. 

Varsin kovaääninen stereohurina säesti kissojen lounastuokiota.

Ommellessa ehtii ajatella samalla kaikenlaista. Viikko töitä, sitten kesälomalle. Elokuussa taas töihin muttei takaisin. Mummu jatkaa siis seikkailuaan työelämän pyörteissä loppukesällä! Lomalla ladataan akut tekemällä kaikkea sitä, mitä talven aikana ei ehdi/jaksa /viitsi. Tosin suursiivousta en suunnittele, vaikkei sitäkään talvella viitsi/jaksa/jne. Mutta odottaahan nukkekotiprojekti ja nukkemassat ja pihahommat ja nallejakin voisi tehdä ja ystäviä tavata ja matkustaa jonnekin mihin nokka näyttää ja  lukea ja laiskotella ja ja ja... elellä ihan vailla suunnitelmia. Mutta poutaa ja lämmintä auringonpaistetta enimmäkseen olisi toiveissa, kiitos!

Hyvin sekalaisia asioita

Auringon paistetta, pyöräilyä, nokkoslättyjä, puutarhan perkausta, kesäkukkien kasvattelua, varmistus uudesta työpaikasta, hyvän makuisia ruokaideoita, kissamummun lääkärikäynti, siivoamista, vähän ompelua, leipomista, sauvakävelyä, kirpparitavaroiden kokoamista, pyykin silitystä, kissojen pesua jne.
Kaikenlaista pientä ja vähän isompaakin on tapahtunut sitten viimeisen postauksen.

Aurinko on siis onneksi paistellut aika mukavasti, vaikka tuuli onkin tehnyt ilman välillä melko koleaksi. Kissamummu on nauttinut auringon lämmöstä valloittamalla terassituolin! Lääkärisetä mittasi silmänpaineet ja hyvin on lääkityksellä pysyneet kunnossa.

Kissat pääsivät suihkuun ja shampoopesuun mummun sotkettua molemmat sankarit parafiiniöljyllä, jolla yritettiin häätää mahaan eksyneitä karvapalloja. Pikkuinen näyttää siltä, ettei pelkkä pesu riitä, silitys kuuluu myös asiaan! No, ihan pelkällä harjalla sitten silittelin.

Kaappeihin on kertynyt oudon paljon tavaraa, jonka olemassaoloa en edes muistanut, joten laatikoihin ja kiertoon! Nyt vaan pitäisi löytää sopiva foorumi asian toteuttamiseksi! Osa "löydöistä" päätyi kyllä suoraan jätteenkäsittelylaitoksen huomaan.

Puutarhan perkaus johti lätynpaistoon, koska löytyi niin maukkaita nokkosenpoikasia, ettei niitä voinut jättää hyödyntämättä! Mutta miten hyödyntäisi saunavihdankokoisen oreganopuskan, jonka kasvun voi paljaalla silmällä melkein nähdä? On pizzamaustetta kerrakseen!
Samalla piti harvennella tiheäksi äityneitä perennalajeja, kuten kurjenmiekkaa. Osan siitä varasi naapuri viedäkseen loppukuusta kesäpaikalleen. Muutaman isovarpaan vahvuisen juurakon vein siskon kanssa meille täysin tuntemattomaksi jääneen isosedän haudalle. Hän oli kuollut jo kymmenisen vuotta ennen meidän syntymäämme. Mutta, jos veljeensä, eli meidän pappaan, oli tullut, oli varmaankin hyvä tyyppi! Pappa ainakin oli. Muistokivi on jostain kumman syystä edelleen kotikunnan kirkkomaalla, vaikkei sitä meidän lisäksi kukaan taida hoitaakaan!

Samalla käynnillä kierrettiin sitten muidenkin sukulaisten haudat katsastamassa ja nyppimässä kuivat kukat pois toistaiseksi hengissä kituvista äitienpäiväruusuista. Pois lähtiessämme törmäsimme hyvin persoonalliseen "kukkalaitteeseen".

Se on kuvassa toinen "puska" vasemmalta ja se heilutti korviaan ja nyrpisteli nenäänsä ohi kulkiessamme. Oli aika pikkuinen kaveri vielä. Ympäristössä oli kyllä tarjolla monenlaista salaattia hyvän kasvun tueksi!

Sininen

Nyt on sinisten aika pihalla!

Alppikärhö, pikkutalvio, kurjenmiekka, syreeni, sarviorvokki, maahumala, lemmikki.....

...ja sinisilmäinen Lemmikki!