Vintagea keittiön iloksi!

"Käyn uudelleen eiliseen...." ja "Yesterday once more"!  -fiilikset lauantaipäivän teemana.
Sisko on tyhjennellyt hyllyjään. Syystä. Ja  tehnyt löytöjä. Tai siis kyllähän hän on tiennyt hyllyjensä ja  kaappiensa sisällöt, minä sen sijaan tietenkään en. Heillä vieraillessanai en yleensä käy kaapeilla. En ole siinä suhteessa tullut isotätiini, siihen, jonka kanssa meillä on peräkkäiset syntymäpäivät ja sama sukunimi. Paitsi käyn joskus sillä kaapilla, jossa he säilyttävät juomalasejaan. Olen kysynyt luvan. Nämä eivät ole kotoisin sieltä. Siinä mielessä ovat minusta löytöjä, etten tiennyt näiden olemassa olosta mitään ennenkuin tänään.
Yhteisen mummumme tällaista perintöä on siis vaalittu tähän asti.

Tsadaa:

Kyllä vaan. Aitoja kalenteripyyhkeitä vuodesta 1973 vuoteen 1981. Painettua puuvillaa, paitsi 1977 ja 1978 ovat pellavaa. Noita pellavaisia lienee käytetty leivinliinoina. Mummuhan oli kova leipomaan! Vieläkin muistan leivinuunisssa paistetun "hiivaleivän" maun, kovakuorisen pehmeäsisustaisen suutuntuman ja ohrajauhon antaman harmahtavan värin. Pellavaisissa näkyy ehkä juuri siksi pieniä käytön jälkiä eli tahroja. Osaa pyyhkeistä sensijaan ei liene käytetyn lainkaan. Värit kunnossa ja tärkkipintakin tallella.

Onpa kiva muistella, mitä maailmassa tapahtui tai itse tein  vuonna 1973 , 1974, 1975 jne. Jonakin vuonna sain ajokortin, toisena valmistuin ammattiin tai jonakin muuna muutin uudelle paikkakunnalle tai sain ekan vakinaisen työpaikan. Nuo vuodethan olivatkin harvinaisen vilkkaita! Tuollaisia kalenteripyyhkeitä ei liene valmistetun enää pitkään aikaan. Milloinkahan ilmestyi viimeinen?

(Lisäys myöhemmin: Valmistetaan kuulemma edelleen, kertoi Maija. Kiitos! )

Sovimme siskon kanssa, että tarpeeksi muisteltuamme, siis ihan hetken kuluttua, kippaamme "aarteet" myyntiin seuraaville muistelijoille tai askartelijoille. Noistahan saisi vaikka mitä kivaa, kun vaan jaksaisi viitsiä. Oma aika on nyt niin kortilla, ettei yhtään toteuttamiskelpoista suunnitelmaa tule mieleen eikä varsinkaan tarmoa mahdollisen suunnitelman toteuttamiseksi. Ja pyyhkeitä, leivinliinoja ym. tekstiiliä on kummankin kaapit pullollaan. Ainoa suunnitelma on: "eroon- näistä- ja-heti". Torille tai huutonettiin siis suunta. Kirpparipöytä ei taannoin tuottanut juuri mitään siitä koituneeseen vaivaan ja ohi kassan kulkeneisiin tavaroihin  nähden. Ei siis sinne!

Mukavaa viikonloppua vanhoja muistellen tai muuten vaan!