sunnuntai 5. helmikuuta 2012

Hyvää Runebergin päivää!

Poika leipoi. Minä en olisi jaksanut. Yritin yskiä koko viime yön keuhkojani pihalle. Palelin vaikka kissanuoriso koitti parhaansa mukaan lämmittää valloittamalla kaiken sängyssäni olevan vapaan tilan. Nyt on ääni poissa, yskittää edelleen ihan vimmatusti kaikista lääkintäyrityksistä huolimatta ja minulla ON KUUMETTA! Se on hyvin epätavallista. Aamulla tuskin kuulun esimieheni suosikkeihin antaessani hänelle tilanneraportin.

Illalla selviää maamme seuraava presidentti. Siellä se on minunkin ääneni laskettavien joukossa. Ääni. Kamalaa! Sinnekö äänestyskoppiin se jäikin?   En varmaan jaksa valvoa,  mutta eiköhän tuo sama mies ole vielä aamullakin samassa pestissä.  Ja jos sitten laskennan jälkeen saan ääneni takaisin.

Eilen esitellyt päät eivät sitten saaneetkaan vielä vartaloita sun muuta lisuketta. Homma jatkuu, kun jatkuu...

Hyvää alkavaa viikkoa! Köh köh! Me täällä lepäillään.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Nam! Tuon tortun hyväksyisi Fredrikakin, jos näkisi! Paranemista!

t. sisko

tarutikki kirjoitti...

Pikaista paranemista.