Sunnuntaina "juhlittiin" kahden sukupolven äitienpäivää. Ihan kahdestaan täällä mummulassa mummu ja mummun äiti eli edellisen sukupolven mummu (joka onkin ihan oikea mummu). Paisteltiin uunissa lohkoperunoita ja kalaa, unohdettiin kypsennetyt porkkanat uuniin mutta muistettiin ottaa jääkaapista mozzarella-tomaattisalaatti. Hyvin tuli ylensyötyä!
Kahvipullaks oli mustikkakukkoa. Mustikoita kun löytyy vielä pakastimesta oikein reilusti.
Mustikkakukko á la Mainamummu
voita, keijua ja öljyä noin neljänneskilo (rasvan kiinteä osuus sulatetaan)
sokeria noin desilitra
vehnäjauhoja reilut pari desilitraa (mieluiten kokojyvä tai sämpyläjauhoja)
suunnilleen saman verran ruisjauhoja (tai vähän enemmän)
joihin on sekoitettu 1 tl leivinjauhetta
Nämä kaikki sekoitetaan keskenään napakaksi taikinaksi, josta 2/3 taputellaan uunivuoan pohjalle ja reunoille.
Syntynyt kaukalo täytetään mustikoilla, joiden joukkoon on sekoitettu ruisjauhoja muutama ruokalusikallinen (sitomaan pakastemustikoista irtoavaa mehua) sekä sokeria maun mukaan.
Loppu taikina läpsytellään leivinpaperin tai voipaperin päällä ohueksi, vuoan kokoiseksi levyksi. Tämä nostetaan varovasti mustikoiden päälle kanneksi, pistellään siihen reikiä ja koko komeus paistetaan tunnin ajan 175 asteessa.
Jäähdytellään syömäkuntoon ja tehdään vielä kyytipojaksi hyvät kahvit tai teet.
Mustikkakukko aateloituu vielä vaniljajäätelöllä tai -kastikkeella. Nam!
Hyvin kuitupitoista ja ehdottoman herkullista (sekä rasvaista)!
Vielä on puolet jäljellä.
Piikukissan kasvatusperhekin piipahti moikkamassa poikasta. Punnittiin hyvin syötetty juniori.
Noin 2,4 kg keittiövaa'alla. Mutta ruokakin on maistunut. Paitsi ei se kukko.
Nyt maistuu vähän huonommin, koska yläleuassa on hampaiden vaihto menossa.
Tässä meidän pikkuhain suu kaksine kulmahampaineen.
Ikeniä kutittaa ja siksi pitää purra kaikkea minkä suuhun saa. Tätä kirjoitettaessa yritti syödä neuletakkini!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti