Tää ei oo kivaa - tää on -

Nimittäin lattianvaihdon takia tyhjennettyjen täpötäysien kirjahyllyjen uudelleen täyttäminen yli kolmenkymmenen asteen helteessä ei ole kivaa. Ei meillä sisällä ole kuin 28,5 oikeesti. Noita kirjoja on ihan liikaa. Poiskaan ei raaski heittää. On joku kumman kunnioittava suhtautuminen kirjoitettuihin opuksiin - ei jätepaperia. Onhan tuossa valikoimassa tietysti runsaasti sellaisiakin, joita tarvitsee/lukee ajoittain/ ja niitä, joihin on vain muuten kiintynyt. Hmm... kiintynyt kirjoihin...
Joka tapauksessa lintsaan tuosta kuntoliikunnasta ja kirjoitan tätä.
Eilen tehtiin siskon kanssa pari lahjatyynyä. Ne näyttävät tältä:

Yritimme siirtää valokuvia kankaalle siirtokalvolla, joka ei sitten ollutkaan ihan sellaista kuin oletimme. Kuvista tuli aluksi kumimaisia ja kiiltäviä. Ei hyvä. Leivinpaperin läpi "tuoreena" silittämisen jälkeen pinta oli enemmän sellainen, jota haimme. Tiedä noiden kestävyydestä sitten. Tuskin tulee kuitenkaan alvariinsa pestyä. Edelleen etsitään siirtotekniikkaa, jolla kuvan saa siirrettyä niin, ettei se näytä halpakaupan t-paitapainossa tehdyltä. Vinkkejä vastaanotetaan, kiitos!

Saman tien, kun ompelin tyynyliinat kangaskaupan palalaatikosta ostetusta pellavasta (oli muuten noin puolta halvempaa kuin sama kangas pakalta), ompelin vielä tänään myös olohuoneeseen kesäverhot! Niitäpä olikin haettu ympäri kylää. Ostin jo yhden mieluisan kankaan englantilaista painettua puuvillaa vain huomatakseni, että siitä "haalistuivat" värit punaisen valtaistuimen vieressä. Näissä ei haalistu! Vallilan kangas löytyi Anttila Koti - myymälästä. Oli just melkein sitä mitä etsinkin. Kankaan nimi vaan näyttää pahalta - "Suolaheinä"! Sitä nimittäin riittää takapihalla useampaankin villivihannessalaattiin. On puutarhuri ollut muissa puuhissa ja piha sen näköinen!!

Sohvatyynyissäkin on uudet, väriin sopivat päälliset. Lähtivät väkisin mukaan kun hain sisätyynyjä noihin kuvallisiin päällisiin. Nyt on väriä! Sohvatyynyt muuttavat ihan kohta beigelle sohvalle väriä antamaan. Lukulamppu kurkistaa hyllyn takana ja odottaa uutta varjostinta. Se näyttää nyt haalistunelta.
Huom. nurkassa pilkottavat uudet lattialistat. Itte sahasin ja naulasin enkä kerro, kuinka monta mokaa tein ennenkuin napsahti kohdalleen kaikki 25 metriä. Minusta meillä on ihan liikaa kulmia sinne ja tänne. Sekä oviaukkoja. Helpompaa olisi asua jossakin nelisnurkkaisessa hallissa.
Nyt on helpottunut olo, kun revohka on ohi. Vielä, kun jaksan kantaa ne kirjat...


Mukavaa viikonloppua!