Ukonilma, kaatosade ja kissanpäivät!

Aamulla, kun piti töihin polkaista, tuli vettä siinä määrin, että uskallan epäillä pisaroiden välissä ilmaa olleen lainkaan. Samalla salamoi ja jyrisi lähes tauotta.  Muuten olikin sitten varsin hämärää. Tulin sitten syöneeksi sanani, kun eilen vielä annoin työkavereiden ymmärtää, että minä en ainakaan kesäaikaan autoa työmatkoille tarvitse. Onneksi oli se auto!

Kissat olivat varsin hämmästyneitä moisesta paukkeesta ja välkkeestä. Eivät kuitenkaan vaikuttaneet mitenkään säikähtäneiltä tai pelokkailta.
Jotakin kummaa kuitenkin on tapahtunut. Tänään on eletty hyvin tiiviisti rinnakkain. Yleensä mummeli hermostuu pojan pörräämiseen nopeastikin, mutta tänään on näyttänyt tältä:

 Ollaan ihan hereillä

 ... melkein hereillä

... kaveri nukahti...

 ... nukkumatti yllätti molemmat...

Nuorempi pyörii unissaan. Ei haittaa!

Ulkona paistaa aurinko ja ilma on kuin haaleassa saunassa.