Elokuussa ollaan jo lähempänä joulua

Ha haa! Onneksi kuitenkin vielä tosi kaukana! Ihanan lämpimät kesäpäivät jatkuvat, aurinko paistaa ja hyttyset yrittävät syödä hengiltä mummulan väen!
Onneksi sain asiantuntija-apua etupihan säilytyslaatikkoon pesiytyneen ampiaisyhdyskunnan hävittämisessä. Olivat ryökäleet muuttaneet laatikossa olleen superlonpalan sisälle rakentaen n. 15 - 20 senttisen pesäkennoston. Toisaalta harmitti hävittää pienten eläinten ahkeroima rakennelma, mutta valinta oli niiden ja ihmis- sekä kissa-asukkaiden välillä. Valokuvaa en ottanut. Vein pökertyneet ampparit kiireellä roskikseen, jos vaikka eivät olisi olleetkaan aivan hengettömiä.

Leivoin joulutorttutaikinasta pikaista "kahvipullaa". Laitoin oikein luumusosetta täytteeksikin. Mallia vaihdoin hiukan perinteisestä, jottei ihan liikaa joulu tulisi mieleen.

 Tosin kahvi on kyllä ihan loppu! Keitetään sitten vaikka teetä.

Ulkoilevat kissat piipahtivat sisälle. Kissamummu napsii raksuja ja poika näyttää napsivan kaverin häntää! Poika ei vieläkään ymmärrä kuivaruuan päälle mitään, mutta osaa erittäin kovaäänisesti ilmaista purkkiruuan tarjoilun välttämättömyyttä ajoittain (aika useinkin). En vaan ymmärrä mihin kaikki syöty ruoka joutuu. Poika on edelleen pikkukirppu!

Mummun kanssa käytiin viime viikolla eläinlääkärillä tarkistuttamassa silmänpaineet. Hiukan oli vasemmassa enemmän kuin oikeassa. Ihan odotettu juttu. Silmätippahoito jatkuu edelleen. Apteekin uusi farmaseutti ihmetteli vuorostaan sitä, että kissan glaukoomaa hoidetaan samalla lääkkeellä kuin ihmistenkin. Onneksi hoidetaan. Leikkaushoito ei ole mahdollista, vaan huonoimmassa mahdollisessa tilanteessa silmä jouduttaisiin poistamaan. Vielä kun tuon mummelin saisi ymmärtämään hoidon tarpeellisuus, ei tarvitsisi jahdata vanhusta pitkin saunanlauteiden alusia tai rakentaa tilapäisansoja kiinni saamisekseen.

Mukavaa loppuviikkoa sinulle, joka luit tänne asti!