Puikot suihkii känsät käsiin

 Eteisessä olevassa kaapissa on neulelankoja. Samaan kaappiin oli säilötty aika kauan sitten neulottuja villatakin kappaleita. Alunperin tarkoitus oli tehdä se henkilölle, jonka kanssa en sittemmin ole ollut kuitenkaan missään tekemisissä. Joten tekemättä jäi, valmiiksi asti. Vetäsin langoiksi tässä jokin aikaa sitten. Senhän minä jo osaankin! Lankakin lähenee jo todellista vintagea. Ainakin melkein. Muistaakseni joskus viimevuosisadan loppukymmenillä ostettua. Ei hajonnut käsiin purettaessa.

Tämmöistä, alpakkaa ja villaa 70/30%. Oikein superfine lukee selosteessa.

Aloitin siitä sitten jotakin syksyn lämmikettä joku viikko sitten. Aagh! Kolmosen puikoilla. Hidasta. Novitan lehdestä kopsastua pitsi/struktuurineuletta kolmisenkymmentä senttiä. Silmukoita reilut 300. Aika hitaasti eteni. Monta boxiin säilöttyä  elokuvaa tuli katsottua samalla. Ja lisää elokuvia ja jopa urheilua (!!!!) telkkarista 15 -16 sentin joustinneuleen aikana. Mutta sitten... Loppuosaan piti keksiä vielä jokin pintaneulekuvio. Kokeilin ja purin. Nyt on neljäs malli menossa. Enää en pura vaikka tulisi kuinka rumaa!!! Ja koko hoito alkaa painaakin. Komea känsä ilmestynee oikean käden nimettömän kylkeen. Liekö joku vika tekniikassa?
Laiskuuksissani päätin tehdä ympyränä, etu- ja takakappaleet yhtäaikaa. No painaahan se jo tuossa vaiheessa. Ehkäpä tämä kuitenkin joskus valmistuu. Nyt ainakin olen varsin innostunut. Syksyksi uusi neulevaate. Tai talveksi. Tai kev.. ei kyllä sen on pimeän ajan väri!! Siis puikot suihkimaan!

Aion olla (melkein) yhtä sinnikäs kuin kuvassa oleva pihlaja viikonlopun lenkin varrella.

Siellä se sinnittelee miehenkorkuisen lohkareen päällä ulottaen monimetriset juurensa maahan asti. Uskomaton voimannäyte!

Omatoiminen kissapoika nauttii loppukesän auringosta. Mutta ei tietenkään paljaalla terassilla näin viileällä kelillä. Taitava poika. Otti itse pehmusteen penkiltä.

 Mummukisulla sen sijaan näyttää olevan oma vakipaikkansa. Joka päivä.

Tämä epämääräinen n. 1x0.5 cm  muovi(?) käkkyrä löytyi kissanruokapurkista. Purkin päällä luki chicken and shrimps. Ei kotoisin kummastakaan. Onneksi huomasin, ennenkuin alatinälkäinen  poikakisu pääsi osalliseksi.
Laitoin myyjälle reklamaation. Odottelen vastausta. Pitääpä olla entistä tarkempi. Eikä kysymyksessä ollut edes halpa markettiruoka, vaan vähän turhankin ylellinen ostos meidän kotikisuille.