Kiertokapulana töissä

En suinkaan tarkoita sitä jätehuollosta vastaavaa laitosta. Mutta olisin mielelläni laittanut ko. laitoksen mainosavainnauhan kaulaani alkuviikosta, kun löysinkin itseni aivan muualta, kuin varsinaisesta uudesta työpaikastani. En vaan löytänyt nauhaa mistään, vaikka muistan sellaisen jostain saaneeni taannoin.

Aluksi pyydettiin töihin tiistaiksi ja keskiviikoksi samaan tuttuun työhön, mutta siis toiselle puolelle kuntaa. Sopii kiitos, vastasin. Keskiviikkona kysyttiin, olisinko vielä torstainkin? No mikäpä siinä. Tänään torstaina sitten ilmoitettiin, että mikäli minulle vaan sopii, odottaisivat minua vielä perjantainakin tähän samaan paikkaan. Näinhän se viikko sitten onkin jo mennyt.

Ja viikko onkin mennyt tosi mukavasti. Työ on mielekästä. Olen viihtynyt hyvin ja tutustunut uusiin mukaviin ihmisiin siinä ohessa. Tilatkin ovat uudet ja ajanmukaiset. Tosin olen viime aikojen kokemusten perusteella huomannut, että ihmisethän sen mukavan työyhteisön luovat, eivät seinät tai välineet!

Edellisen postauksen maisemareitti on siis edelleen kokematta. Katsotaan sitten tulevalla viikolla. Kivat pyöräilykelit on ollut polkiessa tylsemmissäkin maisemissa.

Nämä kuvat eivät mitenkää liity työmatkaan. Sää sen sijaan näytti juuri tällaiselta tiistaiaamuna lähellä paikkakunnan läpi virtaavaa vesistöä.

Tulevana lauantaina on sitten kimppakirpparipöytä varattuna. Jippii!! Muutaman viikon odotuksen jälkeen tämä on siis vihdoinkin toteutumassa. Pari laatikollista kaikenlaista tavaraa on jo kerättynä keittiön ja makuuhuooneen nurkkiin. Yksi vaatehuoneellinen vaatteita olisi vielä hinnoiteltava ja pakattava. Toivottavasti sinnekin tulee tilaa tämän jälkeen.Nyt vaan pitää toivoa, että noista myös eroon päästään.
Ehkäpä myöhemmin on kerrottavana, miten lopulta kävi.