torstai 14. lokakuuta 2010

Hiljaista on

... paitsi tällä päivitysrintamalla, myös mummulassa muutenkin. Syksyn merkkejä ovat viilenevät ilmat, keltaiset lehdet, etelään muuttavat linnut ja kadonnut ääni. Muiden muassa.
Flunssan sairastamista olen harjoitellut kohta neljä viikkoa. Liekö äärimmäisen nuhaisilla lainalapsilla ollut osuutta asiaan? Maanantai-iltana hävisi ääni jonnekin. En ole edes imuroinut, joten tuskin sinne. Ehkä se on jäänyt ulos. Käyn kohta taas katsomassa samalla, kun piipahdan kirpparilla tarkistamassa pöydän siisteyden ja vien sen jälkeen muutaman kirjan kirjastoon. Tulee muuten sakkolappu! Samalla voin lukaista askartelu- ja käsityölehdet jne. Kotona sitten kuumaa juotavaa, echinaforcea ja carmolista.
Kirpparilla ollaan vielä oltu plussan puolella. Viikon loppuun asti olisi tarkoitus jatkaa tätä kierrätystä. On ollut mielenkiintoista huomata, miten ihmiset ovat ostaneet (ja varastaneet) pöydältä sellaista tavaraa, jonka menekkiä epäilimme kauppiaskaverini kanssa. Toisaalta sellaiset tavarat, joiden oletimme liikkuvan, ovatkin liikkuneet takaisin kotiin pöytää täyttämästä. Koemyynnissä oli myös mummun jokin aikaa sitten harrastusmielessä ompelemia "fantasia/naamiaismekkoja" eli pitkiä naisten prinsessa- tai historiamekkoja. 20% niistä on myyty eli siis yksi! Taitaa olla väärä aika (halloween-noidat eivät vielä ole liikkeellä ja vappunaamiaisiin liian monta kuukautta). Haen pois ja laskostelen pukupussiin...
Ne eivät lähde UFFelle tms. kuten muut ylijäämävaatteet.
Syksy(kin) on mummulassa ompeluaikaa. Mummun  sisko sai takin, jota oli hauskaa ja haasteellistakin tehdä. Sai ottaa vaikka millaisia riskejä valmistusvaiheessa pelkäämättä pilaavansa kalliin kankaan. Kangas oli nimittäin paksua viskoosia, joka kuului siihen kympin kassiin, mikä lähti mukaan eräästä kangaskaupasta loppukesän Lempäälän suuntaan tehdyltä reissulta. Kangasvuoresta on kuva jossakin edellisessä postauksessa. Valmiista takista EN MUISTANUT ottaa kuvaa!  Minusta siitä tuli tosi kaunis. Saajakin näytti aika tyytyväiseltä. En kuvannut häntäkään. Väkerrän vielä itselleni yhdestä toisesta varastossa lojuneesta samalla mallilla (kun se on niin kaunis). Kaavan kopsin viimeisestä Modasta ja muokkailin sitten siitä.
Nyt ei siis tullut kuvia näistä puuhista.

Laitan tähän alle muutaman kuvan, jotka eivät mitenkään liity edelliseen juttuun.

Ulkona sataa. Toistaiseksi vettä.

 Mummun ikkunasta näkyy märkä piha uusien puusälekaihtimien välistä (ja uskallapas kollipoika lirauttaa näihin!)
 Aamun sängynvaltaajat. Vintiö ja maailman viisain kissamummu.

Kiitos siskolle syksyisestä ovikoristeesta! Asettelen vielä paremmin, kunhan saan kunnon koukun oveen.
Kettukin näyttää tyytyväiseltä.

Ei kommentteja: